Vesisateen vihmomisesta huolimatta kävimme jälleen pellolla tyttöjen kanssa samalla, kun piipahdin katsomassa 1½ viikon kuluttua käytössä olevaa leiripaikkaamme. ;oP Vaikutti muuten oikein kivalta...

Qiiralle noin 25 metrinen jälki ja jälleen taapero oli tosi tomerana. Kerran neiti tohkeissaan pyörähti ympäri, mutta selvitti ihan itse ilman apuja jäljen oikean suunnan ja jatkoi taas tarkkaa nuuskutusta. Tuon "hukkaamisen" aikana oli hauska kuunnella, miten tuhina ja nuuskutus vaan voimistui, kun jäljen jatkoa etsittiin... :o) Ihana!

Hipulle myös pellolle noin 100 m jälki, jossa viisi keppiä, eikä makkaroita. Nyt pikkurouva oli taas niin tolokkuna ja ajoi tosi nätisti jälkeä. Pysähtyi joka kepille, jolloin käskin sen maahan ja taskusta palkkamakkaraa. Näytti jopa viimeisillä kepeillä, että alkoi itse painumaan kepillä matalammaksi ja malttoi maata, vaikka kiire jatkamaan olikin. Voi MIKSI se ei voi metsässäkin olla yhtä tarkkana? *huoh* Josko vahvistaisi edelleen pellolla noita keppejä tai sitten metsässä tosi helpossa maastossa... Eiköhän se siitä lähde ja onhan meillä koko kesä vielä edessä treenata tuota hommaa. :o)

Kotona sitten vielä Qiiralle sisällä oikeaa paikkaa sivulla ja alkutreeniä seuraamiseen. Olen nyt ihan makkaralla imuttanut sitä sivulla ja näyttää napero jo homman hoksaavan. Samalla otettiin myös "luoksetulon" eteen istumisia ihan lyhyellä matkalla. Siitä kiva taapero, että se ei ota ollenkaan häiriötä siitä, että ohjaan sen oikeaan paikkaan tai asentoon - kestää sen loistavasti paineistumatta ja on vaan entistä innokkaampana. Hauska pikkukoira!