Tänään vesisade taukosi päivällä sen verran, että päästiin kuivina koko lauman kanssa metsälenkille. Ja taas oli maisemat muuttuneet meidän lenkkipaikalla... 8oO Kyllä vaan monitoimikone saa melkoista jälkeä aikaiseksi, kun komea mäntymetsä vetäistään aivan sileäksi. Mummeli porhalsi autolta tuttuun tyyliinsä polulle ja pysähtyi kuin seinään aukon reunalle: "Höh, eihän tää ookkaan MEIDÄN oma lenkkipaikka! Tai sit joku on vieny KAIKKI meidän isot puut pois!" Noh, sinnehän tuo mummeli hetken ihmeteltyään taas porhalsi omille tutkimusmatkoilleen. :oP

Mutta asiaan. Ennen lenkkiä kävin siis tekemässä Qiiralle jäljen, jolla oli pituutta nyt reippaat 160 metriä ja matkalla neljä kalikkaa makkarapurkin kanssa, eikä yhtään välimakkaroita. Jälki sai sitten muhia lenkin ajan. Hiukka jänskätti, että kuinkahan käy, kun edellisestä treenistä on jo vierähtänyt tovin aikaa. Tuuli oli edelleen aika voimakas ja kasvusto tosi lyhyttä ja osin jäkälää, joten haju levisi kyllä melkoisesti.

Hyvin oli ipana heti ajatuksessa mukana, kun otin se autosta ja laitettiin jälkiliina paikalleen. Kova oli imu päästä töihin! Ja melkoisella tohinalla sitten mentiinkin eteenpäin... Pitäisköhän tuota ruveta jo ihan jarruttamaan? Jäljen päällä penikka kyllä pysyi ihan hienosti ja eka kalikka meinattiin hurauttaa yli, mutta toppasin vähän. Voe mahoton taas riemua, kun löytyi ylläri! Toiset kapulat merkkasi paremmin ja myönnetään, että pikkasen jarrutin menoa, kun alettiin tulla kohdalle. Pari hukkaa tuli, mutta selvitti jatkon itse, kun annoin aikansa asiaa pähkäillä. Hyvin tuosta kyllä näkee, milloin jälki joutuu hukkaan. ;o)

Ihan tyytyväinen olin tuohon suoritukseen tauon jälkeen. Vauhtia on tullut lisää ja penskalla on ihan selkeä imu jäljelle. Ja hienosti menee maahan ja malttaa odottaa kepillä namipalkkaa. Kulmia meidän pitää nyt treenata ja taidamme tehdä sen ihan pellolla makkaran avulla. Samoiten pitää taas ajaa muutama "hidastava" tarkkuusjälki pellolla, niin ei ala liian lujaa menemään. Hyvä tietty, että vauhtia on, mutta en halua sen kasvavan liiaksi, että tarkkuus ei ala kärsimään. Jeps, nyt täytyy taas lisätä treenejä, kunhan saadaan kesälomareissu pois alta.

Illalla hurautin vielä Paavolaan tottistelemaan ja yllättäen vesisateessa... *huoh* Hirmuisesti ei itsellä riittänyt motivaatio treenata sateessa, mutta otin Hipulle kuitenkin reipasta seuraamista. Nyt oli ihan napakkana ja paikkakin oli sopivan tiivis. Istuminen ja maahanmeno oli ok, vaikka kenttä oli paikoin tulvan vallassa. Uutena otettiin sitten seisomista, jonka Hippu periaatteessa osaa tokosta. Täytyy nyt vain muistutella liike uudelleen. Otettiin muutama toisto niin, että autoin stopin kädellä ja hyvin jää sitten seisomaan. En usko, että tuo kovin valtaisan treenauksen takana on. :o) Lopuksi sitten vielä pari tasamaanoutoa 1 kg:n kapulla ja ei ongelmia. Hyppynouto myös ja nyt meinasi ekalla kerralla karata A:lle! Takaisin ja uudelleen ja nyt meni ihan hienosti yli eli suht hyvä hyppykin tuli! Jätettiin sitten siihen ja paineltiin sadetta pitämään.

Pahimman sateen tauottua pääsi Qiirakin kentälle. Otettiin nakkipalkalla seuraamista, jota napero tekeekin reippaasti ja hyvällä kontaktilla. Myös paikka on hyvä! Tuohon edistymiseen olen nyt todella tyytyväinen! Nyt pitää vaan malttaa itse, etten ota liian pitkiä pätkiä ja muistan palkata riittävän usein. Ei siis saa jäädä "ihailemaan" itse naperon topakkuutta. :o) Leikittiin myös pikkumötköllä nakkelemalla sitä ja nyt toi itse lelua uudelleen leikittäväksi. Kiva kiva! Reipas ipana tässäkin suhteessa ja tästä on nyt mukava jatkaa treenejä.