Illalla vielä tutusti hakutreenihin. Paikalle ei päässyt meidän lisäksi muita kuin Henna&Kami-tervu ja Anna&Rommi-laku. Pikkuporukalla kuitenkin sotkettiin hiukan aluetta ja Qiira oli tässä hommassa hyvänä apuna. :o) Tuuli oli treenien alussa tosi voimakas ja epäilin jo, että niinköhän mahdan kuulla Hipun ilmaisuja vaihtelevassa ja kallioisessa maastossa. Mutta kun Hipun vuoro tuli viimeisenä, niin kummasti taas oli tuuli tyyntynyt.

Otin Hipulle ekaksi tyhjän ja sitten neljä ukkoa - umppari, avo, umppari, avo - ja palkka kaikilta maalimiehiltä hallintaan oton jälkeen, paitsi viimeiseltä palkka heti, kun haukku alkaa hyvin. Eli kun maalimiehiä oli vain kaksi, he sitten siirtyivät seuraavaan piiloon sivurajaa pitkin, kun Hippu oli työskentemässä toisella puolella. Tyhjälle Hippu irtosi hienosti ja nousi hyvin kallion päälle, josta meinasi lähteä itse jatkamaan aluetta eteenpäin, mutta tuli kuitenkin kutsusta pois. Seuraava pisto lähti myös hyvin ja hyvä löytö sekä ilmaisu. Oli tosin Annalla ollut tuon piilon kanssa "vaikeuksia" ja lautahäkkyrä oli jäänyt sen verran isolle raolle, että lopputuloksena Hippu sitten haukkui piilon sisässä Annan vieressä maaten... :o) Toinen ukko oli avoimena ja sinnekin hyvä ilmaisu. Ihan suoraan ei tätä löytänyt, vaan joutui ihan kunnolla tekemään töitä, kun ilmavirtaukset kulkee melko vaihtelevasti kallionkoloissa.

Kolmas ukko oli taas umpparissa ja edelleen lähti pistolle hyvällä vauhdilla! Hyvä Hippu! Tämä ukko löytyi suoraan ja jälleen hyvä, voimakas haukku. Neljäs ja viimeinen ukko oli osittain avoin eli Henna oli piilossa kahden kallion välissä ja päällä oli puista tehty "ritilä". Tuolla puolen maasto on hankalampi kaikkine kalliokoloineen ym., joten jälleen joutui tekemään tosissaan töitä löytääkseen, mutta löysi kuitenkin. Täältä tulikin sitten herkkupalkka maksalaatikon muodossa isosta työstä. ;o) Se Hipussa on hyvää, että se ei todellakaan luovuta etsiessään eli tekee kyllä kovasti töitä ukon löytääkseen.

Mutta kaikkinensa porukan pienuudesta huolimatta oikein kivat treenit! Hyvä mieli jäi taas Hipun työskentelystä, on se vaan kultainen pikkurouva! Ilmaisuhaukut ovat kesän mittaan parantuneet paljon eli selkeästi Hipun itseluottamus hommaan on kasvanut ja se todellakin tietää, mitä metsässä tehdään ja sen myötä itsevarmuutta ilmaisuihin on tullut roimasti lisää. Tästäpä taas maanantai-iltana jatketaan! :o)