Nyt tulee sitten tarina siitä, kuinka akka saadaan epätoivon partaalle juuri ennen koetta. :o/ Oltiin siis Paavolassa ottamassa viimeiset treenit ennen koetta tai siis tarkoitus oli, että nämä on viimeiset, mutta lienee pakko vielä jotain tehdä... *huoh*

No, ihan alkuun otettiin ampumiset ja samalla kentällä oli myös muita koirakoita. Otin Hipulle vapaana seuraamista ja eipä tuossa ollut mitään ongelmaa. Kontakti ei häipynyt kertaakaan eli ei reagtiota paukkeeseen. Hyvä niin. Välillä sitten koira autoon ja odottelemaan sopivaa väliä, jossa otan sitten liikkeet.

Kun Anna laittoi Rommin paikkamakuuseen, niin Hippu pääsi sopivasti hommiin. Seuraaminen oli oikein kiva, hiukka juoksussa keuli, mutta hidas oli nyt parempi ja myös henkilöryhmä meni mainiosti. Jep, sitten jättäviin ja ekana istuminen. Hyvin napakasti istui heti käskystä ja sinne jäi tomerana töpöttämään. Kävelin nyt melko pitkästi ja käännyi ympäri, pikku tauko ja kohti koiraa. Ja se menee MAAHAN!!! 8oO Mitä v**tua!! Siis eihän se ole ikuna tuota tehnyt!! Ässähdin Hipulle, kävin nostamassa istumaan ja uusiksi jättö, ympäri ja SAMA homma! Ei juma... *miljoona kertaa huoh* No, koetetaas koko liike uudelleen, mutta ei... painuu vaan maahan! Ja sitten uusi variaatio eli jää seisomaan! No, sittenpäs otettiin niiin perustreeniä kuin olla voi eli mötkö palkaksi heti, kun alkoi istumaan. Tätä muutama toisto ja sitten mötkö palkaksi kun istui ja kävelin pari metriä... Jätettiin sitten istuminen siihen. Tuon tökkimisen jälkeen jätettiin sitten samalla muiden jättävien treenaus kokonaan eli en ottanut maahanmenoa tai seisomista ollenkaan... *huoh*

Luoksetulon otin suoraan maasta, jotta sain eteenmenoa varten tehdä totutut valmistelut. Mutta seisomisen siis jätin väliin ja kun sitäkin olisi vielä pitänyt treenata. *huoh* Noudot meni nyt kaikki ihan ok ja tasamaanoutokin saatiin kilon kalikalla. Tälle tötterölle ohjaajalle kun palautui muistiin, että minullahan ON isompikin kapula olemassa! Ja se painoikin passelisti 1026 grammaa punnittaessa. :o) Punnitsin sitten samalla tuon meidän toisen palikan, jolla ollaan koko ajan treenattu. Ja ei se mitään 650 g paina, vaan 785 g... Anyway, nyt meni hyppy ekalla yli ja A-este oli taas ihan bueno! Loppuun sitten eteenmeno mötkölle ja myös se oli ihan siisti, kun muutaman kerran pyörähdettiin alussa ympäri, jotta saatiin keuliminen kuriin. Sit taas leikittiin mötköllä palkaksi ja koira autoon.

Mutta että osasikin masentaa... *huoh* MISTÄ pirusta se nyt keksi tuon, että painui maahan, kun lähdin tulemaan takaisin ja meni tuosta niin sekaisin, että tyrkytti kaikkea muuta kuin istumista??? Ja kun se on viime aikoina ollut aika "varma" liike... *huoh* Ei tässä enää tiedä, että pitäisikö itkeä vai nauraa. Tarkistin oitis sen pepunkin ja ei pullota anaalit, eikä ole juoksukaan alkanut eli ihan hyvin voisi istua, mutta ei niin ei. Kai se nyt sitten on lauantaina herran haltuun koko homma ja samalla viskattiin kaivoon haaveet vähintään 70 pisteen tottiksesta. :o( Maanantai-iltaisella treenillä elättelin vielä toiveita, että meillähän saattais olla saumaa jopa yli 80 pisteen suoritukseen hypystä huolimatta, kun teki niin reippaan ja kauniin suorituksen. *huoh*

Qirppanakin pääsi sitten käymään kentällä. Lähinnä leikittiin mötköllä - nyt hyvä leikkiä, kun eilen irtosi viimeinen maitokulmuri - ja otettiin pikkaisen iloista kontaktiseuraamista. Lisäksi Tarjan avustuksella muutama vauhdikas luoksetulo, joiden päätteeksi jälleen mötköleikkiä. Toinen oli niiin tohkeissaan! :o) Tauon jälkeen Hippu kävi vielä ottamassa pari istumista, joissa toisesta palkka heti, kun peppu meni maahan ja toisella palkka heti, kun käännyin. Mutta ei siitä huolimatta tullut kyllä yhtään luottavaisempi mieli.

Juu, Hipun juoksu on lähellä... Nuo sen "herkistelyt" voi kyllä johtua siitäkin ja oisko siitä johtunut eilinen esineruudun ylimääräinen nuuskuttelukin? Tässä on vielä kaksi päivää aikaa Hipulla aloittaa juoksu ja olen kyllä aika varma, että minun tuurilla se sen aloittaa vielä ennen lauantaina. No, katsotaan sitten viimeisen kerran hännän alle... Pelätään pahinta ja toivotaan parasta, vaikka nyt sieltä kokeesta EI TODELLAKAAN odoteta muuta kuin kokemusta! :o)