Hurautettiin Tarjan kanssa KS:n nurmelle tekemään kakaroille palauttavat jäljet. Uutena otin Qiiralle kaksi 90 asteen kulmaa ja lisäksi suorille väleille kolme keppiä. Matkalle laitoin ihan pari nakkisiparetta ja sitten kulmiin useamman avustamaan käännöstä. Hienosti ja tarkasti lähti jäljestämään tarkkoen askelia ja kepillä nuuhkaisu, josta heti kehumaan ja palkkaamaan alle piilotetusta purkista. Ekassa kulmassa meni vajaan ½ metriä yli, josta heti itse tarkkasi takaisin jäljelle ja jatkoi oikeaan suuntaan. Taas välikepille pikainen nuuskaisu, josta palkkaa. Toinen kulma meni sitten tosi hienosti ja tarkasti! Ja loppuun vielä yksi keppi ja palkka. Pituutta tuolla jäljellä ei hirmuisesti ollut, mutta nyt kokeiltiinkin nuo suorakulmat ja niiden osalta treeni meni hyvin ja samoin ajoi koko matkan tosi tarkasti.

Mutta nuo kepit on meille nyt vähän "ongelma". *huoh* Qiira tykkää ajaa jälkeä, mutta nuo kepit ei nyt ole kovin huippu juttu... :o( Nuuskaisee, mutta haluaisi heti mennä eteenpäin. Menee kyllä sitten makoilemaan, kun alan palkkaamaan, mutta on siis ahneena kiinnostuneempi nakkipalkasta kuin kepistä. Tehtiin sitten treeni, jossa nakeltiin kymmenen keppiä nurmikolle. Qiira sinne tallustelemaan ja kovasti kehuja heti, kun vähänkään merkkasi kepin. Itse menin heti kehumaan viereen pienestäkin merkkaamisesta ja komensin maahan. Mutta kun ei millään malttaisi makoilla ja olisi lähdössä heti puuhastelemaan muuta. Tosin kun nakkipussi rapisee, niin kiinnostuu sitten siitä. Lopussa parilla viimeisellä en sitten pyytänytkään maahan, vaan aloin leikittämään kepeillä, joista kiinnostuikin sitten ihan eri tavalla.

Pähkättiin sitten, että pitäiskö noilla kepeilläkin unohtaa ne nakkipalkat ja tehdä nyt ihan vaan leikkiharkkoja? Eli en vaatisi maahanmenoa ollenkaan, kun se Qiiralle on kuitenkin aika vaikeaa. Jos siis saisin niistä kepeistä niin hauskan jutun, että niillä leikitään ja lähdetään sitten jatkamaan matkaa. Maahanmenossa olisi se etu, että jatkaminen olisi helpompaa, kun koira on siinä jäljellä valmiina. Kepin tuonnissa pitää sitten itsellä olla skarppina eli huomioida mistä koira kepin ottaa ja siitä sitten jatkamaan. Tjaa'ah?? Kumpi parempi?? Rape-velkulla tuo maahanmeno on paljon luontevampaa, mutta se ei olekkaan niin vilkas kuin Qirppu. ;o) 

Elikkäs "viisaammat" vois vihjasta vähän vinkkiä tuon härvelin ohjaamiseen tässä asiassa????

Huomenna blogissa on sitten välipäivä eli lähdemme työporukkamme kanssa seikkailemaan mönkkärisafarille... :oP Palataan asiaan lauantaina, jos en juutu suohon mönkijöineen päivineen! =oD