Hurautettiin tuohon muutaman kilsan päähän metsään treenaamaan porukalla jälkeä ja esineitä. Mukana olivat Henna ja Kami-tervu, Tiina ja Nee sekä "vierailevina tähtinä" Tiinan sisko Sari ja Diva-gronttu. Tehtiin jäljet toisten koirille eli minä tein jäljen Nepulle ja Sari sitten Qiiralle. Qiiran jälki ei ollut mitenkään hirmuisen pitkä eli noin 150 metriä, kun alueelle sattui paljon metsäautoteitä, joten Sari oli päättänyt olla suotta tekemättä vaaville liian vaativaa jälkeä. Mukana kuitenkin kolme keppiä. Tämä olikin sitten Qiipalle vasta toinen vieraan tekemä jälki tälle kesälle. :o)

Välissä sitten otettiin esineitä ja Hippukin pääsi hommiin. Eka esine nousi hyvin ja helposti ja kannustin kehuen tuomaan. Toisen esineen löysi myös, mutta eipä halunnutkaan tuoda eli jätti metsään... :o/ Hilipan mielestä inhottava remmin pätkä. Uudella lähetyksellä haki mieluisemman esineen ja toi myös sen ihan hienosti. Ja sitten alettiin pommittamaan sinne pudotetulle esineelle eli päätin vaatia, että myös se tulee pois metsästä! Hyvin näki pikkurouvasta, että se tasan tarkkaan tiesi, missä esine on, mutta kaikkensa yritti, ettei tarvitse tuoda. Menin lopulta ruutuun hiukan painostamaan, että tuo sen pois ja saimpas erävoiton! =oD Eli tulihan se sieltä lopultakin ja palkaksi sitten huisasti kisuherkkua! Mokomakin ketkula, kun ei muka voinut heti tuoda...

Sitten jäljille ja Qiippa pääsi toisena omalle jäljelleen. Hienosti otti itse jäljen, kun tultiin hiukan viistosta ja lähti oikeaan suntaan. Ekalle kepille mentiin ihan hyvin ja pysähtyi. Keppi jäi etujalkojen taakse ja meni hetki ennenkuin paikallisti kapulan ja sitten nappasi suuhun! Tästä kovasti kehuja ja taskusta nakkipalkkaa. Seuraavan välin meni suht hyvin, muutama pysähdys ja tuumaus, mutta taas mentiin ja toinen keppi itsenäisesti suuhun. Hyvä! Viimeisessä välissä tuli yksi hukka eli hortoili pieleen ja pysähdyin, jolloin hetken tuumattuaan kiersi minun luo ja lähetin uudelleen jatkamaan. Siitä mentiin sitten loppuun ihan hyvin ja kolmannenkin kepin otti itse suuhun.

Kokonaisuutena huomattavasti parempi kuin edellisellä kerralla ja positiivista tosiaankin tuon keppien nostaminen sekä se, että menoa ei haitannut olleenkaan, vaikka jäljen teki täysin vieras ihminen! Peesarina tullut Sari tuumasikin, että eiköhän siitä jälkikoira tule ja muistutti minua, että kyseessä on kuitenkin vasta vajaan 8 kk:n ikäinen PENTU eli ihan mahdottomia en voi siltä vielä vaatia. Hiukan Qiipalle tulee väliin sellaisia "unohduksen" hetkiä, joita ei ollut tuossa kesemmällä. Mutta olisiko kuitenkin juoksu tulollaan ja hiukka sotkee pikkuvaavan ajatuksia? Neiti nimittäin nuolee itseään aika paljon ja on kiinnostunut hajuista ja merkkailee jonkin verran. Noh, koetetaan vielä kuitenkin saada muutama helppo ja onnistunut treeni alle ennen talvea ja lumen tuloa.

Kävin vielä peesaamassa Nepun jäljen ja likka meni kyllä hienosti! Kuudesta kepistä nousi viisi eli eka jäi alkuhässäkkään ja jäniksen hajujen sekaan. Eli juuri kun oltiin menossa jäljelle, niin puppe iloisesti loikki samassa kohdassa! Hyvin Nee kyllä jäljesti siitä huolimatta, mutta juuri eka keppi meni hutiksi. Mutta oli kiva nähdä, että homma alkaa tosiaankin olla Neppusella hanskassa, joten varmaankin heti ensi kesänä parivaljakko suuntaa kokeisiin! Sitä odotellessa... ;oP