Jep, taisipa olla meidän eilisellä karkulaisella hiukan kakkainen loppu... ;o) Tänä päivänä on sitten nimittäin kakkaa riittänyt ja löysää sellaista. Aamulla näin, kun kyykki pitkän tovin kakalla ja päivällä kyykki taas ison jätösen heti ulos päästyään. Tästä huolimatta töistä kotiuduttua Qiiran huoneen lattialta löytyi löysähkö kakka ja uutta pukkasi taas ulos mentyään. Eli jotakin kävi eilen karkureissullaan jossain syömässä ja isomman satsin onkin vedellyt. Kenen naapurin roskis/komposti lie nyt sitten onnistuneesti tyhjennetty? Juu, en taida mennä kyselemään. ;o) Noh, iltapalaksi sitten kuppiin viiliä tehopaktin kera, niin saadaan masu rauhoittumaan.

Piipahdettiin kuitenkin Qiiran kanssa hallilla, mutta tällä kerralla ei sitten tokoteltu ollenkaan. Treenattiin vain vähän missihommia Tamminäyttelyä varten. ;o) Pilipero on siis menossa ekaan viralliseen missikisaan ja jos sen verran koetettais harjoitella, että osattais edes jotenkin seisoa paikoillaan. Väsytystaktiikalla ja hommasta tooooosi tylsää tekemällä saatiin iloinen lippuhäntä pysymään suht siedettävällä korkeudella. Mutta se seisominen... *huoh* Riepu kun ei osaa seisoa äippäkoiran tavoin luonnostaan kauniissa ja tasapainoisessa asennossa, vaan vetää kovasti takakoipiaan rungon alle. Siinä sitten köpöttää pylly pystyssä! =oD Takakoivissa löytyy kyllä kulmauksia ihan kivasti ja pystyy liikkumaan nätillä, yllättävän pitkällä ja joustavalla sivuaskelleella, joten ihan pielessä tuo takaosan rakenne ei voi olla. No, koetetaan nyt opetella niin, että antaa minun asettaa takakoipeliinit edes jonkinlaiseen asentoon. Sininen on meidän molempien mielestä ihan sievä väri, joten siihen tähtäämme rintsessan kanssa! ;oP