Juu, alkuun Q-neidin tapahtumia. Qiira majailee siis päivät "omassa" huoneessa, jotta malttaisi viettää aikaa hiukan rauhallisemmin touhuamatta koko aikaa omiaan. No, ilmeisesti Neidin mielestä oma huone on kuitenkin tylsä ja jotain tekemistä täytyy kehitellä... Niinpä Qoponen oli myös tänään tarkistanut treenirepun ja levitellyt kakkapussit lattialle ja nakerrellut yhden klipsin repusta aikansa kuluksi. Ilmeisesti tämä puuha oli kuitenkin ollut sen mielestä liian "lapsellista", joten myös ruumiinkulttuuria oli harrastettu - lukemisen muodossa. Liekkö miten pitkällinen valintaprosessi ollut sopivan kirjan löytäminen kirjahyllystä, mutta mieleisin oli löytynyt - osuvasti nimeltään "Rakastunut Prinsessa" - ja tarkkaan luettu... Että semmoista.

Ruumiinkultturiin jatkoksi sitten suuntasimme illalla hallille tokoilemaan. Molemmat likat pääsi nyt halliin, kun ulkona oli sen verran paljon pakkasta, etten raskinut jättää toista autoon odottamaan. Qiira pääsi jälleen aloittamaan - äippäkoiran vienon piipityksen säestämänä. Ja juu... Kyllä on taas pikkuneidin ajatukset tuolla yleisellä vuorolla aikalailla hukkateillä. *huoh* Häiriötä on liikaa, kun ympärillä tapahtuu koko ajan jotain; juoksevia koiria, lentäviä noutokapuloita ja vinkuvia leluja ym. Ei meinaa keskittymiskyky tällä hetkellä riittää moisessa vilinässä. Vai lienekkö tässä jonkinlainen murkkuvaihe pikkuneidillä menossa? Ei sitten otettu mitään "vaativaa" eli seuraamista hieman ja muutama luoksetulo. Liikkeestä maahanmenot oli nyt hankalia, mutta paikkamakuu saatiin onnistumaan hyvin eli ei noussut kertaakaan ja sain aina palkata onnistuneesta suorituksesta.

Hippu pääsi kanssa hiukan touhuamaan - tyttären raikuvan haukun säestämänä. *huoh* Hilippa oli puolestaan ihan reipas, eikä paljoa hitsannut muista koirista. Seuraamiset ja liikkeestä maahanmenot jälleen ok, seisomisessa meinasi ensin pyöriä, mutta siihenkin saatiin onnistumisia. Luoksetuloa kokeilin sekä pelkällä käskyllä että pelkällä käsimerkillä. Tjaa'ah, kumpikaan ei toiminut - yllättäen ;o) - suoraan, joten NYT pitää päättää, kumman otan käyttöön ja sitten alkaa sitä vahvistamaan. Pari noutoa ja niissä tyrkytti taaas luovutusta perinteisesti eteen... Oiskohan tuo miten iso virhe tokossa, jos luoksetuloissa koira tulee suoraan sivulle, mutta noudoissa luovuttaakin edessä? Joskus aikanaan nuo piti tehdä saman kaavan mukaan, mutta mitenhän se nykyään mahtaa olla? Kakeissa saatiin nyt ihan pitkältä matkalta muutama hieno istumaan nousu! =o)

Että semmoset touhut. Tuo Qiipan tokottelu tuntuu nyt häiriön alla ottavan pahasti takapakkia. Omalla treenivuorolla se toimii paaaaljon paremmin, kun häiriötä ei ole niin paljon. Hih, onneksi varasin ajan lonkkakuviin noin kuukauden päähän, niin ekaa tokokoetta ei voida edes haaveilla kahteen kuukauteen varoajan takia... ;oP

Niin ja tuo otsikon kakkajuttu! Hallilta kotiuduttua Qiira juoksi suoraan tonttimme "wc-kulmalle" ja kakalle. Siellä kikki aikansa ja kun tuli viimeinkin sisälle, niin kovasti piti häntää ylhäällä ja oli hyvin vaivautuneen näköinen. Menin sitten varovasti kurkkimaan, että mikä siellä kaivertaa ja juu, kakkapökylähän siellä roikkuu, mutta se pökylä oli vihreä! 8o/ Varovasti sitten ujutin kiinni olevaa pökylää irti ja se vaan jatkuu ja jatkuu ja jatkuu... Joo, valmiiksi pussissa oleva kakka! Oli sitten löytynyt päivällisen puuhastelun ja treenirepun tonkimisen seurauksena myös Bioskan vihreitä kakkapusseja. Vissiin tuo biologisesti hajoava pussi oli ollut jotenkin herkullinen ja se oli pitänyt syödä, joten saimme sitten pussitettua kakkaa! =oD Sinänsä hyvä, että oli popsinut juuri tuon hajoavan pussin, eikä niitä paksumpia muovipusseja...