Mainualla tokoilemassa. :o) Tila siellä ei ole suuren suuri eli periaatteessa kaksi luokkahuonetta, joiden väliseinä on poistettu - rakennushan on siis vanha kyläkoulu ja nykyisin Kainuun kennelpiirin omistuksessa. Tosin lattia oli toisella puolella salia tosi liukas ja toisella puolella on sitten muovimatto, joka ei ihan niin paljon luistanut. Mutta jotain kuitenkin pystyy ottamaan ja pääasiahan on tarjota koirille uusia paikkoja ja todeta, että myös tuollaisessa paikassa voi treenailla ja touhuta tokoa. :o)

Hilippa oli alkuun aika kierroksilla ja hiukka levoton. Aloitettiin paikkamakuulla ja pysyi kyllä hyvin, mutta taisi pikkasen piipailla... Tämä on sille kyllä uutta, mutta laitetaan pillin vuotaminen uuden ja oudon paikan piikkiin. Seuraaminen oli myös hiukan huteraa eli aikas pihalla oli pikkurouva alkuun. Saatiin kuitenkin namilla jotain aikaiseksi. Liikkeestä seisominen meni ekalla tosi nätisti ja siirsi vain toista etustaan hiukan. Otin kuitenkin taas toistoja niin, että Hippu vain seisoi paikallaan ja kävelin edestakaisin. Luoksetulojen stopit oli nyt ihan pööö... :o/ Liekkö sitten ahdistanut ahdas tila ja lähellä istuvat ihmiset vai luikas lattia, mutta luvattoman huonosti stoppasi. Jos nyt edes stopista pystyi puhumaan... *huoh* Ei hyvä, ei. Nouto aika tyypillinen Hipulle eli ei mikään loistokas, mutta nouto kuitenkin. ;o) Hyppy onnistui kuitenkin ihan mainiosti ja samoin kaket! Nyt taisi nousta joka kerralla ekasta käskystä! Jotain sentään onnistuttiin tekemään hyvinkin. :o)

Myös Qoponen pääsi vuorollaan sisälle... Ja voe mahoton mikä sutiminen ja kuoputtelu liukkaalla lattialla, kun ihan joka paikkaan olisi pitänyt päästä. :o) Ajattelin ensin, että tästä EI tule kerrassaan mitään, mutta namien avulla sain kakaraan kontaktin ja hyvin pikkuinen kohta hoksasikin, että tännehän tultiin hommiin! Saatiin tosi kauniita seuraamispätkiä hihnassa ja myös vapaana. Liikkeestä maahanmenoja muutama ja seisominen myös. Tomerasti malttoi tehdä ja myös hyppy oli hieno. Ja kuten arvata saattaa, niin luoksetulot ei oikein onnistunut, kun ensin otti suttia liikkeelle lähtiessä ja sitten liukui päin niin, että tömähti. Ja samalla kun pahin höyry haihtui, myös innokkuus parani eli hyvin jaksoi puuhailla ja haki kontaktia. Hyvät treenit oli kakaralla ihan oudosta treenipaikasta huolimatta.

Toisten treenaillessa laitoin Qiiran sitten paikkamakuuseen käytävän lattialle. Hetken makasi niin rauhassa ja sitten taas hiimailemaan... *huoh* Kävin palauttamassa aika tiukasti paikalleen maahan. Tästähän neiti meinaa ottaa herneet nenukkaan eli alkaa pälyilemään muualle ja haluaisi väistää... Rauhoittelin kuitenkin rauhassa maassa, kävin pois kehuen koko ajan ja palasin palkkaamaan. Koko ajan kehuin rauhallisella äänellä. Tämän seurauksena Qiira selkeästi "sai herneet pois kirsusta" ja alkoi taas hakemaan kontaktia. Jatkettiin kuitenkin treeniä ja kävin jopa pitkän käytävän päässä ja hetken piilossa oven takana ja makasi tooosi rauhallisesti ja kuitenkin tarkkaavaisena. Väliin rauhallisia kehuja ja namipalkka. Juu, tuntuu siis, että saatiin "kurinpalautuksesta" huolimatta - tai siitä johtuen - tosi onnistunut makoilutreeni. :o) Jospa se tuosta.

Qiiran mentyä autoon, pääsi äippäkoira vielä uudelleen sisälle. Nyt toimi paremmin, kun paikka oli jo "tuttu". Otin vielä muutaman seisomisen ja vahvistelin paikallaan pysymistä. Saatiin hyviä onnistumisia tähän. Myös parit kaket ja taas hienot nousut. Hyvä Hippunen. Lisäksi pari luoksetulon stoppia Nepun narulelua lainaten ja nyt stoppasi pikkasen paremmin. Hyvin näki kaikkiaan, että pikkurouva kummasti rentoutui, kun tuli toisen kerran sisälle. Ja kun siellä vielä oli samat tutut treenikamut, niin eihän tuo nyt niin kamalaa ollutkaan. ;o)

Mutta olipas kiva käydä tuolla treenaamassa. Ainakin oli kerrankin lämmin! Ja mikä mukavinta, oli niin kiva huomata, että Qiira toimii kivasti myös tuollaisessa paikassa. Ja Hippukin oli loppua kohden ihan oma iloinen itsensä!  ;o)