Henna kävi tuomassa Kamin minulle töihin jo ennen puoltapäivää. Pölkkäripoika tuli siis meille viikonlopuksi hoitoon, kun suuntaamme sen kanssa agikisoihin ja Henna puolestaan suuntasi kohden Etelä-Suomea. :o) Kami herätti työpaikallani suurta ihastusta fiksulla, rauhallisella ja varmalla olemuksella. Makoili työhuoneeni lattialla välittämättä mitään ohikulkevista ihmisistä, vaikka ovi oli auki. Jos lähdin huoneesta jonnekin, niin riitti, kun pojalle sanoi, että odotappa täällä. Jep, kirsu oli sitten oven kynnyksellä, mutta muuten koira pysyi visusti huoneessa. =o) Ulkona käydessä tepasteli kiltisti vapaana perässäni häntää heilutellen pitkin käytäviä. Loisto otus!

Kotona sitten ajattelin, että kai se tuo Inka-mummokin pitää vieraaseen totuttaa, ettei tartte pölkkäriä kokonaan teljetä eri huoneeseen. Topo-vaaria en edes yritä totuttaa, kun tiedän, ettei se tähän laumaan vierasta urosta hyväksy ja siinä vaiheessa pian 14½ vuoden ikä ei ole mikään este, jos omia akkoja pitää puolustaa. ;oP Vaari kuitenkin nukkuu tyytyväisenä pikkuhuoneen sohvalla verkkoaidan takana eli se ei stressaa, vaikka ei muiden joukkoon pääsekkään. Inka on vielä sen verran virtaisa mummeli, että sille pieni tila on turhan ahdistava.

Kotiin tultua sitten päästin Kamin autosta ja hain koko akkalauman myös ulos. Qiira meinasi revetä liitoksistaan, kun näki Suuren Idolin tulleen kylään! Taas oli koko pää Kamin kidassa ja takahampaatkin tuli belgiltä pestyä. ;oP Hippu puolestaan pysähtyi ovelle: "Voi ei, TUO tuli tänne!" Inka ei ensin edes huomannut koko vierasta, mutta huomattuaan lähti hyvin tuimana katsomaan, että pitääkö tälle antaa lähdöt, mokomallekin tunkeilijalle! Sitten mummo huomasi, että tämähän on POIKA ja voi taivas; korvat rupelille, "piip piip piip" ja pyllyllä pukkimaan! Kyllä oli belgipoika ihmeissään mummon kyydissä! =oD Jep eli hyvin sulautui Kami lauman jatkoksi. Tosin väliin pitää mummoa kieltää, että antaa pojan olla rauhassa... ;oP