Parin viikon tauon jälkeen suunnattiin Qoposen kanssa hakuilemaan. Äippäkoira jätettiin tällä kerralla tylysti kotiin, kun sai se sentäs piiiitkästä aikaa agiliidellä päivällä. Ja juu, meinasi Hilippa vallan pakahtua onnesta, kun sai pujotella ja hyppiä ja mennä A:ta ja ja ja... =o)

Hakutreeneihin mentyämme alueella kävi niin mukava tuuli, mutta kun vimppana tuli Qiiran vuoro, niin ei minkäänlaista tuulenvirettäkään! Kuin tuuli voikin tyyntyä noin nopsaan? No, otin kuitenkin Qoposelle neljä ukkoa kahdella siirtyvällä maalimiehellä. Ekalle oikealle jouduin lähettämään toisen kerran, kun ekalla pistolla ei saanut hajua ukosta. Toisella pistolla sai hajun, mutta spurttaili hetken ympyrää ennenkuin sai paikallistettua ukon. Toinen ukko vasemmalta löytyi hienosti ensimmäisellä pistolla. Näiltä kahdelta ekalta kävin hakemassa pois, jotta ukko pääsi siirtymään eteenpäin.

Kolmas ukko löytyi oikealta jälleen ekalla lähetyksellä ja suht helposti. Viimeistä ukkoa vasemmalta sitten pommitettiin jokunen kerta, mutta ei vaan saanut hajua. Otettiin sitten haamu, mutta ilmeisesti Qiira ei siitä huolimatta saanut paikallistettua ja ei osunut millään vähäisenkään tuulenvireen alapuolelle, että olisi saanut hajun. Toinen haamuilu ja viimeinkin löytyi! Olipas se vaan vaikea! Mutta siitä pitää piiperolle hattua nostaa, että vaikka tulee tyhjiä, niin siitä huolimatta se vaan painuu uudelleen ja uudelleen syvälle ja etsii kovasti. =o) Ei siis lyö hanskoja tiskiin ja jää pyörimää lähelle, vaan painuu joka lähetyksellä suoraan, kauas ja lujaa. Hieno likka se vaan on!

Kotipihassa sitten otetiin vielä hiukkasen agiliitelyä ja niitä pujon kulmia. Lisäksi A:n ja keinun kontaktia. Väliin myös pätkiä seuraamista, joten vaihtelua riitti illan kuviossa... :oP Ja siitä huolimatta sisällä leikittiin vielä vimmatusti leluilla ja vingutettiin niin maan peevelisti uusia vinkuleluja. Mokomakin sähköjänis, kun siitä ei meinaa nykyään loppua millään virta... =o)