Olen tämän viikon talvilomalla ja ilokseni säät suosii! =o) Aurinko helottaa siniseltä taivaalta ja kovat yöpakkaset (melkein -20 astetta) takaa sen, että jäällä on upea hankikanto. Ollaan sitten ulkoiltu lauman kanssa kunnolla eli päivittäin pitkällä lenkillä pitkin Paltaselän jäitä. Nyt kun ei ole varsinainen loma-aika, niin siellä on ihanan rauhallista. Muutama hiihtäjä suihkii jossain kohden horisonttia ja pari pilkkijää, muuten koko aakea järvenselkä meidän lauman vapaassa käytössä! Aah, ihanaa! Qiira nauttii, kun saa juosta - vielä kun saisi juoksukaverin - ja Topo-vaarikin jaksaa hyvin mukana tallustella. Tosin se pääsee mukaan vain joka toinen päivä eli en ihan noille melkein 10 km:n lenkeille sitä raaski mukaan ottaa. Näkeehän siitä, että alkaa lyhyemmälläkin lenkillä loppu matkasta väsy tulla. :o)

Illalla piipahdin sitten pikaisesti yleisellä vuorolla hallilla tarkoituksena ottaa vain kontakteille muistutusta. Yllätyksekseni puomia ei ollutkaan kasattu, joten reippaasti läjäsin sen sivummalle, jotta päästään Q:n kanssa treenilöimään. Ja juu, kummasti siihen ilmestyi jos jonkin näköistä rekkua puomia tekemään heti, kun olin se kasaan saanut! Niin... Onhan se aika painava kasattava, mutta kummasti kelpaa, jos JOKU sen viitsii vaan kasata! >:o(

Tylysti valtasin esteen, jotta päästiin Q:n kanssa tekemään sitä mitä suunniteltiin. Nyt laitoin noin kahden metrin päähän puomista lätkän päälle namia ja vapautin sinne, kunhan stoppasi. Ensin pari kertaa niin, että olin itse ihan lähellä. Sitten kasvatin matkaa ja vaihtelin itse paikkaa ja hienosti pieni stoppasi ja luvalla syöksyi suoraan namille. Näin sain onnistumisia myös niin, että olin kaukana sivusuunnassa ja Q tuli suorassa alas kontaktille eli ei kääntynyt minuun päin. Hyvä hyvä! Väliin pyöritin "kasia" yhdellä hypyllä niin, että käännän sylin kautta hakemaan takaa hyppyä. Nyt tämäkin alkaa jo toimimaan tosi hienosti eli pikkukoira on tajunnut mitä siltä haluan. Perinteisen "kasin" lähettämällä suoraan hypylle se toki on osannut.

Loppuun sitten vielä muutamia A:n kontakteja, jotka meinasi taas liukua liian pitkälle. Nyt siis jälleen perinteinen "vaiva" eli stoppaa maahan, ei esteelle. Toisaalta se tulee myös tuolla tekniikalla kontaktin ihan alas asti, mutta siinä on kyllä aika iso riski siihen, että kisoissa "alas"-käskyllä se pysähtyy maahan ja sehän on sitten hyl. Siinä pitää sitten akan olla niiin skarppina, että nappaa koiran mukaan ennenkuin se ennättää stopata, mutta jos se onkin siellä A:lla mun edellä ja tekee kerrankin loistavan stopin? =oD Nooh, otetaan uusiksi ja pyritään niihin stoppeihin esteellä.