Cärryn keula kohden Vaasaa ja 14 tuntia reissussa. =o) Onko järkee vai ei? Noh, lähtö oli onneksi ihan "normiaikaan" - sama kuin työaamuna - eli kiitos sille, että bc:t oli kerrankin kehässä vasta klo 12:sta jälkeen. Sää oli mitä kaunein, joten sekään että auton joutui parkkeeraamaan h***n v***n kuuseen näyttelypaikasta katsottuna, ei haitannut. =oDD Ja kun näyttelypaikka mukavan isoine kehineen ja hyvine pohjineen oli suorastaan bueno, niin mikäs siinä!

Tuomarina bc:lla oli liettualainen Natalja Nekrosiene ja mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin hän kasvattaa collieta ja shelttejä eli on oikea paimenkoiratuomari. :o) Tuomaritäti pisti sitten "tuulemaan" ja alkoi näyttämään, että mikään ei kelpaa hänelle. Urosten kehän loputtua vain yksi koirista oli saanut ERIn - keltaista ja harmaatakin kehässä kerkesi näkymään. 8-/

Narttujen junnuluokassa oli mukana kaksi Nepun Naperoa eli Liinu ja Tarja. Minä esitin Liinun ja kylläpäs pikkulikka - tai siis ISO likka - esiintyi sievästi. Kakaran kanssa oli oikein mukava olla kehässä eli hyvin on Carita typyn opettanut. Liinulle kuitenkin sininen nauha eli H, mutta tuota tälle reippaasti yli 50 cm:lle rimppakintulle osasimme odottaakkin. =o) Tarjalla puolestaan meni tosi hienosti eli kuuden koiran luokkavoitto EH:lla. Hienoa lapset ja onnea Anna!

Viimeisenä kehään pääsi sitten Hippu ja siihen mennessä tuomari oli löytänyt 18 nartun joukosta vain kolme ERIn arvoista. Hilippa hipsutteli kehään omaan iloiseen tyyliinsä häntää heilutellen ja "Oh, what A Lovely Lady! THAT I have waiting..." oli tuomarin kommentti ja ERIhän sieltä napsahti ja samalla ROP-veteraanin arvo. PN-kehässä oli mukana neljä koiraa ja parin juoksukierroksen jälkeen ei paikkoja vaihdeltu. Kerkesin jo ajatella, että ollaan mummon kanssa PN4-sijalla, mutta tuomari nakkelikin siitä koirat järjestykseen ja Hippu ykköseksi! Wohoo!! Meidän pikkumummo pesi nuoremmat likat! =o) Ja vetskun kanssa on hauska olla PN-luokassa 1-pallilla, kun saapi viittoa sihteerille, että vie vaan ne ruusukkeet etteenpäin, kun ei meille kelepaa mikkään! =o) Loppuun sitten vielä ROP-kehä parhaan uroksen kanssa ja niinhän siinä kävi, että Hippunen voitti myös tuon ollen ROP eli pikkupoika Soolo sai tällä kerralla tyytyä VSP-sijoitukseen. :o)

Mutta olihan hienoa. Ja kun Vaasaan asti oltiin ajeltu, niin tokihan ryhmiin jäätiin. Luettelon mukaan ne piti alkaa veteraaneilla, sitten kasvattajat väliin ja 1-ryhmä. Todellisuudessa vetskut heitettiinkin viimeiseksi eli odottelemaan jouduttiin. Molemmat ryhmät tuomaroi sama setä eli Petru Muntean Romaniasta, mutta ei menestystä meille, vaikka kovasti Hilippa koetti iskeä silmää ja heiluttaa häntää. :o) Arvasin tuon heti 1-ryhmän esiarvostelun jälkeen, mutta olen pitänyt vähän periaatteena sitä, että jos kerran mukaan päästään, niin näytille mennään! =oD

Joten tyytyväinen sai taas olla meidän mummoon. =o) Hienosti se on nyt vaan pärjännyt! Tottahan se on, että Hippu on aika babyface edelleen eli ihan heti sitä ei veteraaniksi uskoisi. ;oP Nyt pari seuraavaa viikonloppua pääsee Qiira - ja lainakoira Neppu - hommiin agiliitelyn merkeissä ja Hippu jatkaa näyttelyturneeta Varkaudessa ja Haminassa. Eiköhän me sitten pudota tavallisten kuolevaisten joukkoon... ;oP

Loppuun sitten Hipun tämän päivän arvostelu:
"8½ years, excellent condition for age, good bone. Feminine head with right expression. Good bone - uskottaan kyllä yhdelläkin kerralla ;oP -  well ribbed chest. Correct angulation and temperament."