Pari päivää pystyi odottamaan, että tapahtuuko Inka-mummon tilassa muutosta parempaan. Edelleen niin apaattinen ja väsynyt, ulkona hetken jolkottelee ja sitten seisoo tuijottaen tyhjyyteen. Juo vettä ja pissaa ja pissaa eli yöllä vähintää kolme lammikkoa ja sekä aamu- että iltapäivällä pari lammikkoa. Ja nämä tosiaankin Inkan tekemiä, sillä sen märät pöksykarvat käräytti syyllisen. Viimeinen "tikki" oli oikeastaan tiistai-iltana, kun mummeli oli ulkona ja hääräsi esteiden ympärillä ja laitoin sen pari kertaa putkeen. Iloisesti meni, vaimea "hau hau" ja noiden kahden kerran jälkeen se oli ihan väsyksissä. :o(

Aamulla soitto ELL:lle ja yllättäen päivälle löytyi vapaa aika ja pääsimme Ratkon tutkittavaksi. Pissanäyte oli puhdas, joten verikokeet. Tulehdusarvot hiukan koholla ja maksa-arvot koholla, mutta ei selvää syytä, miksi mummo on noin apaattinen. ELL:kin sanoi, että koirasta kyllä näkee, että se on kipeä, mutta mistä? Jonkin verran aristi vatsaa, joten päädyttiin sitten ottamaan röngtenkuvia masusta. Pari kuvaa napsittiin ja saatiin lupa mennä pois. Kohta pieneläinhoitaja tuli sanomaan, että pitäisi ottaa vielä yksi kuva keuhkoista. Mummo takasin pöydälle ja pienen ponnistelun jälkeen saatiin potilas selälleen ja jonkinlainen kuva.

Siellä sitten alkoi jotain selviämään... :o( Kuvissa näkee, että suolisto on täynnä kaasua ja maksa on suurentunut. Mutta pahin oli sitten keuhkoissa. Koko keuhkojen alue oli täynnä ½ - 3 cm:n tiivistymiä, jotka viittaa kasvaimiin... Ja ehken maksan suurentuminenkin johtuu niistä...? Ihan pieni mahdollisuus siihen, että kuvissa näkyvät tiivistymät johtuisivat tulehduksesta tms. on olemassa, mutta kuumetta Inkalla ei ole, eikä leukkaritkaan kovin paljon koholla olleet. Mutta kovin positiivisesti tähän mahdollisuuten Ratko ei suhtautunut ja kehoitti suoraan varautumaan pahimpaan... Hoidoksi tässä vaiheessa mummelille annettiin pistoksena tulehduskipulääke ja antibiootit. Jatkoon 10 päivän antibioottikuuri ja kipulääkettä. Ja kuurin lopuksi menemme uudelleen keuhkokuviin, jolloin katsotaan tilanne eli onko tiivistymät muuttuneet - hävinneet? - vai ovatko siellä edelleen yhtä selvinä.

Nyt mummo on kotona ihan muissa maailmoissa ja tämä johtuu tuosta pistoksena saadusta kipulääkkeestä. Ratko varoittikin, että tot.näk. mummo on tänään tosi vaisu, eikä syö, mutta huomenna jo siinä kunnossa kuin on. Tuntuu vaan niin pahalle katsoa Inkaa tuollaisena, kun tietää millainen "härveli" se on aina ollut... =ó( Sitä ihmettelimme, että miten oireet voi tulla noin yht'äkkiä, mutta onhan se mahdollista. On koiria, jotka ei pieniä kipuja kerro ja sitten ne vaan "romahtaa". Ja Inkahan ei ole koskaan ihan pienistä valittanut...

Mummo...

Nyt me toivomme, että tuo lääkekuuri tehoaisi ja mummo paranee. Toivomme, että tapahtuisi pieni ihme ja toisaalta toivon, että osaan itse antaa tarvittaessa periksi... *sattuu vaan jo nyt niiiin paljon*