Vuoden viimeiset agikisat takana ja 12 tuntia reissussa. Aamupäivällä suuntasin Cärryn keulan kohden Joensuuta ja kyytiseuraksi poimin matkalta Mallan, jolla mukana treenikaverimme Muru-partis ja Vili-sheltti. Kisapaikkana meille tuttu Kantelesärkän maneesi Kontiolahdella. Maneesin hiekkapohja oli kokenut uudistuksen ja enpäs tiedä, mitä siitä sanoisin. Pohja on mielestäni ollut aiemmin tosi kivan kiinteä hiekka ja hyvä juosta, mutta nyt jotenkin outo. Hiekan sekaan oli lisätty paljon kangassilppua - epäilen, että viiraa - ja jotenkin oma jalka "takertui" siihen kiinni. :o/ Tai ainakin minusta tuntui siltä, että en päässyt sillä pohjalla yhtään mihinkään. Tämä kostautui sitten sillä, että minun ohjaus oli aivan p***stä, olin koko ajan aivan liian myöhässä tai totaalisesti koiran edessä. Qiiralla ei ollut mitään mahdollisuuksia selvitä radoista, kun akka ei tee mitään muuta kuin yrittää estää sen menoa. Joo, tuloksena sitten HYL., yliaika vitska ja yliaika kymppi. *plaah* Jämsän Jarmon ihanneajat on sellaisia, että niihin ei auta ylimääräisiä pyöriä, vaan sujuvasti ja lujaa pitää kipitellä. Eli meillä ei tuolla ohjauksella ollut mitään jakoja. 

Ensimmäinen rata yllä. Tämä rata mentiin suht kivasti A-esteelle asti. Pujolle käänsin tuossa sisäkurvista eli en mennyt valssailemaan, koska epäilin oman liikkeeni työntävän koiran väärälle esteelle. Pujolta hiukka edelle ja siitä vain lähetys putkeen. Putkesta puolivalssilla veto ja kääntö hypylle. A:lla kartturi sitten mokasi ensimmäisen kerran oikein kunnolla eli aivan epämääräinen huitaisu jonnekin puomin suuntaan ja käsky "putkeen". Jepa, menihän se sinne minne huitaistiin eli väärään putkeen ja suuluukulle pyörähdys niin, että HYL. Jatkettiin kuitenkin ja tuon takia olin myöhässä ohjaamassa hypylle 10, jossa tökkittiin kunnolla, kun yritin takaaleikata ihan liian aikaisin. Pussista sujahti miljoona edessä olevalle hypylle, kun kartturi nukkui. ;o) Sitten etsittiin hetki putkea 12 ja lopultakin päästiin matkaan. *huoh* Puomin otin sisäpuolelta, tarkka kontakti ja loppusuoralle, johon olin tyytyväinen. Otti tosi hyvin tuon poikittaisen hypyn välissä ja putkesta vastakkaiseen kiinni ja lähetys hypylle ja loppuun. Tästä olis voinut tulla ihan hyvä ilman tuota A:n jälkeistä huitaisuani. :o)

Seuraavassa radassa oli haastava keppien aloitus. Tuossa tuli paljon hylkyjä koirien painuessa takana olevaan putkeen tai sitten muuten aloitusvirheitä. Itse otin alun poimimalla Qiiran hypyn kaksi yli ja lähetys kolmoselle. Siitä peruutus ottamaan vastaan hypyltä neljä ja pyöräytys kepeille. Ihan noin hienosti se ei tosin mennyt eli putket imi niiiiin paljon, että meinasi hurahtaa nelosesta ohi. Tuohon viimehetken pelastus ja sitten kartturi seisoo niin pahasti koiran edessä kuin vain voi olla!! Voi taivas!! Onneksi Q oli tässä hyvä ja pelasti tilanteen hakemalla kepit ihan oikein sieltä jostain minun takaa. Mutta herranjestas kuin paljon tuohon alun kuvioon saatiin kulumaan aikaa! *huoh* Keppien päähän valssi ja eteenpäin. Hypyltä 11 otin pienen puolivalssin ja sitten olisi pitänyt itsellä jo juosta eikä tahmata paikallaan. Q lähti edelläni paahtamaan kohti väärää putken suuta, mutta jotenkin ihmeesti se vain kääntyi 10 cm ennen putkea ja sujahtikin oikeaan putkeen! :o) Puomilla mie sitten tyrin taas lahjakkaasti eli "alas"-käsky tuli liian aikaisin, Q hiljensi ja minä PYSÄHDYIN! Kyllä ja tästä seurasi taas se, että Qiira kääntyi katsomaan ja tipahti kontaktin sivuun eli virhe. Ei sitä näköjään vaan opi. Hypyltä 15 olin taas ohjauksessa niin myöhässä, että kaaaaarsi kauas ja oli nippanappa, ettei hypännyt rengasta. Tuli kuitenkin pois ja A:lle, josta ruma juoksukontakti. Putkeen lähetettyäni lähdin rohkeasti oikomaan ja kerkesin hyvin pukkaamaan takaa hypyn 19. Tuolla säheltämisellä saatiin sitten yliaikaa eli tulokseksi 7.49 vp. Ei siis aihetta juhlintaan! :o)

Viimeisenä hyppäri, jossa aukesi kepeiltä koiralle kiva putkiviidakko. =o) Minien ja medien ratoja seuratessa sai todeta, että lujaa pitää mennä, jos aikaan haluaa. Alun eka kääntö meni kakkoselta nätisti, mutta heti kolmosella olin ihan liian myöhässä. Kerkesi siis heittää selkäni takana melkoisen kuutamolenkin ennenkuin kääntyi kepeille. Keppien jälkeen tein valssi, joka TAAS myöhässä eli putket veti melko tehokkaasti ja oli siinä ja siinä, ettei hyllytetty tuohon. ;o) Kääntyi kuitenkin taas viimetipassa ja jatkettiin. Seiskan otin vastaan valssaten, josta sain näpsäkästi oikeaan putkeen. Peruuttaen veto väärän putken pään ohi ja kääntö oikeaan. Kivasti haki hypyn ja tässä akka sitten tekee niin myöhässä persjätön, että meinasi tulla ruumiita! *hui* Oikein kuitenkin jatkettiin ja renkaalle, josta kääntyi jostain syystä ihan väärään suuntaan vasemmalle. Ihme pelastus ettei hypännyt rengasta väärinpäin ja sinkosi perääni seuraavalle hypylle. Tuohon pienellä meni sitten aivan askeleet sekaisin ja tosi paha mahalasku hypylle. :o( Paksahti ikävästi ja hetken jo luulin, että rima meni poikki rytinässä. Säikähdin itse ja olin varma, ettei enää hyppää yhtään hyppyä, mutta sinnillä jatkoi, vaikka vauhti tipahti kokonaan seuraavalle hypylle. Putkeen irtosi hyvin ja ennätin valssaamaan putken päähän. Tuossa ennätin sitten vielä kertaalleen olemaan ennen hyppyä 17 tosi pahasti koiran edessä. Jotenkin sieltä takaani se taas esteen löysi ja akan avustuksella vielä rima alas ennen loppukäännöstä. Kaksi rimaa ja yliaikaa eli tuloksena 13.36 vp. Ei siis edelleenkään aihetta juhlaan. :o/

Kokonaisuutena kisoista voidaan siis todeta, että me - tai siis minä - oltiin huonoja. :o/ Jos olisin reilu koiraani kohtaan, niin antaisin sen paremmalle kuskille vietäväksi. ;o) Kyllä pikkukoirassa olis ainesta, kun sillä olis vähän fiksumpi ohjaaja. Täytyy toivoa, että se ei hermostu minuun ja jaksaa väistellä akkaa radoilla. =oP Nyt sitten taukoillaan agissa saikun ajan ja palataan tammikuussa uudelleen radoille. Jatketaan sitten!