Qiiran toiset agitreenit saikun jälkeen. Edelleen pidettiin rimat ihan alhaalla, mutta tämä ei ehkä ole kovin hyvä idea... Pikkuelukin vauhti nimittäin kasvaa sen verran lujaksi, että akka jää kuin täi tervaan. ;o) Mikko oli jälleen väsäillyt meille oikein kivat pätkät kipitettäväksi. Qiiran kanssa aloitimme hyppäriltä.

Tämä oli ihan hauskaa menoa. Meille vaikeaksi osoittautui pujon aloitus. Tuossa näkee parhaiten tauon vaikutuksen eli pujokulmat on jälleen hakusessa. Keppien jälkeisen kuvion menin niin, että olin pujon vasemmalla puolella. Siitä vienti hypylle 7 ja itse ihan siivekkeen vieressä kääntyen ohjaus hypylle 8 ja heti kun kääntyi, piti rivakasti mennä jo ohjaamaan takaakiertoon. Kierron otin sitten vastaan ja lähetys hypylle 10 ja tämän jälkeen ei meinannut oikea väli löytyä, kun kulma aukesi liikaa. Kunnon puolivalssilla sitten onnistui. Kokeilematta jäi, miten kunnon linjaus olisi auttanut tai sitten peruutus hypylle 10, josta lukiten vasempaan käteen ja siitä päästö kepeille. Neelle tuo jälkimmäinen näkyi toimivan ihan hyvin.

Toisella radalla oli mukana kontakteista A ja keinu. A:lla laitoin jälleen lätkälle namia eli muistuteltiin välillä ihan alas asti tuloa. Jotenkin tämä rata oli sellaista kaahotusta puolin ja toisin. Joko minä en ohjannut kunnolla tai pikkukoira kimpoili vauhdin huumassa. :o) Hypyn 3 jälkeen mentiin lujaa ja sinkoiltiin vähän mihin sattuu. Positiivista oli putken 9 jälkeen muurin ja hypyn meno eli lähti hyvin mukaan vastakkaisen käden vetoon ja vippauksella kääntyi suorilta oikeaan suuntaan. Keinun teki nyt  joka kerta ihan hyvin eli ei pahemmin hiimaillut ja malttoi hyvin pysähtyä.

Mutta kivaa oli pikkukoiran kanssa painattaa. Ihan tässä jo innolla odottaa, että päästään kisaamaan pitkästä aikaa.