Aikanaan, kun siirryimme Qiiran kanssa 2-luokkaan, niin huokaisin helpotuksesta, että nyt loppui aikaiset aamuherätykset. Kolmosiin pääsyn seurauksena oli taas vaarana, että pelkkien 3-luokkien kisapäivänä joutuu liikkeelle ajoissa, mutta minithän ne aloittaa, joten so what! Joten järkytys olikin melkoinen, kun Siilinjärven kisojen aikataulut tuli ja totesin, että maxit aloittaa jo klo 08:30. =8o| Ja tämä kun tykkää olla paikalla ajoissa, joten kello soimaan ennen kukonlaulua ja baanalle. Ohjelmassa kaksi agirataa ja yksi hyppäri Kari Jalosen tuomaroimana. Tutusti koetin taas rustata muistista ratojen kuvat, mutta pahasti tuntuu, että ne menee nyt metsään. Täytynee alkaa roudaamaan videokameraa mukana. :o) Tulisi sillekin muuta käyttöä kuin pölyn kerääjänä oleminen....

Eka rata meillä loppui lyhyeen kuin kanan lento eli kosahdimme jo kolmen esteen jälkeen. Lohdutuksena se, että emme olleet ainoita joiden meno loppui jo tuohon. Me emme tosin singonneet putkeen, vaan menomme tyssäsi itsepäiseen pikkukoiraan. ;o) Puomilta lähdettiin hallitun kontaktin jälkeen rauhallisesti kolmoselle ja nätti hyppy, johon kerkesin hyvin mukaan ja "tule"-kutsulla kroppaa kääntämällä väliin. Qiira tuumasi: "Tämä hyppy hypätään näin päin!" eli se siitä välistä vedosta ja HYL. Jatkettiin kuitenkin menoa ja kun keinun jälkeen Q sinkosi renkaalle (!!), niin hipsittiin pois. Hiukan huolestutti se, että matkalla Qopsu pudotti rimat 8 ja 11, joka ei ole sen tapaista, mutta ehkä ohjaukseni oli huonoa hylyn jälkeen.

Toinen rata oli hyvin samanoloinen. Tätä mentiin suorastaan hienosti keinulle asti, jonka jälkeen suunnittelin meneväni koiran mukana putken puolelle, josta peruuttaen koira oikealla kädellä vippaamalla selän taakse hypylle 13 ja sieltä kierrättäen seinän puolelta putkeen. Joo, saahan sitä suunnitella! Qiira livahti keinulta niin nopeasti, että minä jäin kuin täi tervaan ja korkea-C pelati viime tipassa pois putkelta, kääntyi oikein hypylle 13, josta pyrki puomille, mutta kääntyi kuitenkin ja sitten hyyyyvin varovasti välistä ja putkeen. *huoh* Tuosta selvittyämme loppurata vielä tosi hienosti ja maaliin. Hui, 0-rata! Hiukka jännitti aika, mutta se riitti aivan loistavasti eli -6,50 alle ihanneajan. Tuo aika riitti 42 kisaajan joukossa sijalle 5 ja palkintopalli olisi ollut todella lähellä ilman keinun jälkeistä saikkarointia. Niin ja jotta harmistus olisi ollut vielä pikkasen isompi, niin SERT-A meni siihen meidän kirsun eteen neljänneksi tulleille ja hävisimme heille noin 0,7 sekkaa... ;o) Elämä on ja voidaan kehua, että me saatiin "varasert"... =oD

Viimeisenä sitten hyppäri, jota menimme todella hyvällä sykkeellä jälleen esteelle 11 asti. Kääk, numero 11 ei ole meidän onnenluku! :oP Tuossa kerkesin kyllä aivan loistavasti ohjaamaan takaakierron, jonka Qiira otti tosi hyvin siivekettä nuollen, mutta sitten lähdin kipittämään jatkoa ja hukkasin koiran, joka ampaisi renkaalle ja HYL!!! Siis en todellakaan osannut kuvitellakkaan, että rengas vetäisi noin! Auts!! Melkoista katrillia, kun minä ja koira liikuttiin ihan päinvastaisiin suuntiin. =oDD Pöh, mutta lähdimme tuon jälkeen pois, kun ei ollut enää fiilistä jatkaa ja alku mentiin niin hyvällä sykkeellä. ;o)

Mutta olipas kivat kisat. Nyt alkaa tuntumaan, että pikkuhiljaa alkaa kulkemaan myös kisoissa. Harmi vaan, että tässä tulee nyt pitkä tauko eli seuraavat kisat on vasta toukokuussa. Huhtikuussa ei ollut kisoja ollenkaan täällä pohjoisemmassa, vaan olisi pitänyt reissata ihan Etelä-Suomeen. Mutta treenaillaan tässä välissä ja kisataan sitten seuraavan kerran ulkona! :o)