Tänään sitten jatkettiin metsässä siitä mihin eilen jäätiin. Käytiin ensin tekemässä jokaiselle koiralle pareina jäljet ja meidän pari Helena - Hipun puoliveli-Jipon omistaja&ohjaaja - joutui siis metsään kaksi kertaa... :oP Ja janatreenin ideana oli, että jokainen koira näki jäljentekijän menon janan yli, sitten noin 200 metriä jälkeä, jossa kaksi keppiä. Tämän kolmikon jäljistä ekana starttasi Jippo ja tekikin hienon suorituksen eli täydellinen jana, hyvä jäljen ajo ja hienot ilmaisut - reilu pysähdys, kepin osoitus ja hännän heilutus. Hyvä Helena ja Jippo! Oli kiva olla todistamassa, että teidän jälki kulkee noin hienosti - tuosta on hyvä jatkaa!

Meidän akkapoppoosta näki hyvin, että janoja ei olla harjoiteltu ollenkaan ja jälkeä on ajettu vain pellolla... Lisänä kummallekin sattunut hiivatin vaikea maasto ja kova tuuli. Ekana janalle lähti Neppu, joka kyllä lähti käskyllä eteenpäin, mutta about viiden metrin jälkeen pysähtyi etsimään ja ihmettelemään: "Mikä ihimeen jäläki? Ei täällä mittään ole? Tai ehkä täällä joku on menny?" Ja muistikuva metsään menneestä Helenasta sai aikaiseksi täydellisen epävarmuuden ja ajatuksen hakutreenien ukosta... Lopputuloksena Neppu pyöri janan tuntumassa ilmavainulla ja kun tuulen pyörittämää hajua kuitenkin oli, mutta ei selkoa hommasta, likka heittäytyi maahan ja aloitti ilmaisun haukkumalla... Totesin siis, että nyt tarvitaan apua ja etsimme yhdessä jäljen ja sitten mentiin! Tuuli pyöritti suht korkeassa kasvustossa hajujälkeä niin, että esineitä ei löytynyt, mutta jäljen loppu kuitenkin. Neppu siis paineli hyvällä tempolla koko jäljen - valitettavasti keppien kohdalla liian sivussa - ja loppuun asti. Ymmärtääkseni Tiina on ottanut Nepulla jälkiä vain pellolla, joten olosuhteet oli "hiukka" erilaiset... Siihen nähden pikkutypsy meni ihan hienosti!

Seuraavana sitten Hippu-äiteen vuoro ja eipä suoritusta voi kehua sen enempää... :o/ Meidän jana oli lyhytkasvuisella suoläntillä, jossa tuuli vastaan niin, että tukka pölisi! Ja kylläpä näki Hipustakin, että kun se oli janalla nähnyt metsään menevän ukon, niin nenä pysyi visusti kohti taivasta ja ilmavainulla pelattiin. Lisäksi vimmattu tuuli sekoitti aika pahasti kuvioita... *huoh* Käskyllä Hippu kyllä lähti eteenpäin, kääntyi jopa jäljen suuntaan, mutta oli tosi epävarma, että mitä tehdään. Kai se ei ymmärtänyt, että miksi ukkoja etsitään niin, että hän on kiinni ja akka roikkuu riippana liinan perässä. Ja kun lisäksi Hippu on koira, joka ei ole koskaan vetäny hihnassa eli sille kiristyvä remmi merkkaa pysähdystä.

No, alkusämpyilyjen jälkeen "avustin" sen matkaan. Juu... Keskelle aivan tajutonta täydessä kukassa olevaa suopursuviidakkoa - koirasta näkyi välillä vain korvat -  joten ei toiminu koiran nenä ei ja voin kertoa, että ei toiminu akankaan nenä... Suopursujen haju oli melkoisen voimakas, kun se jopa pisti minun nenään! Jotenkuten ihmeellisesti sompaillen  - pyörien, pysähtyen ihmettelemään - Hippu kuitenkin eteni, mutta jäljen ajamisesta siinä ei kyllä voinut edes puhua  ja tuli esineelle, jonka otti suuhunsa!! Oho! Jatkettiin taas ja väliin sattuneella lyhytkasvuisella osuudella mentiin ihan jäljestäen ja lopussa hukattiin jälki... Palattiin hiukan takaisin, jatkettiin ja toinen keppi suuhun!

Okke! Summa summarum, yhdessä Neppu - ajoi jäljen - ja Hippu - nosti esineet - tekivät vallan mainion suorituksen. =oD Elikkäs nyt molemmille likoille janatreeniä, jotta oppivat itse etsimään jäljen ja josko nuo metsätreenit katsottais alkuun hiukan helpompaan maastoon... :oP Ja Nepulle plussapisteitä siitä, että se lähti yleensä metsään minun kanssani eli kartturilla saattoi hiukan olla nuo käskytkin hukassa - toimintaohjeiden lisäksi.

Qiira pääsi metsään - pissiulkoilujen ja Rape-velkun painimatsien lisäksi - sen verran, että sai hakea ilmavainulla metsästä ukon, joka sitten tarjoili sille päiväruoan! :o) Hauska pentu eli se veti vainun ihmisestä heti vastatuulesta, sanoi minulle heipat ja painui metsään ja yllättyi iloisesti, kun tämä "eksynyt" tarjosi sille vielä sapuskaa!! Kaikenlaisia kivoja ihmisiä sitä tuonne metsän siimekseen sitten uppoaakin... :o) Että näin tänään ja huomenna sitten atketaan hakuilun merkeissä!