Nollajahti jatkui tällä kerralla Kuopiossa Hu-Pun uudella hallilla, joka on täysin lämmin ja alustana keinonurmi. Lisäksi sisällä oli tilaa koirien häkeille ja kanttiinit sekä vessat myös siellä. Suorastaan loistavat kisaolosuhteet! Ainoa miinus lämppäesteistä eli niiden kohdalla oli tosi liukas matto, joten niitä ei voinut käyttää... :o( Matkaseuraa saatiin Tuomosta ja koikkeri Ronjasta, jotka myös tavoittelevat viimeistä 3-luokkaan vievää nollaa.Tuomarina meillä oli Marja Lahikainen ja alla jälleen alkuperäiset kuvat radoista.

Hu-Pu 19.3. C-kisa t. Marja Lahikainen

Jälleen aloitettiin hyppärillä ja oikein oli kivan oloinen. Tälle radalle lähdettiin sitten hiukan sellaisella rähinämeinigillä eli tarkoitus oli mennä samalla acenteella kuin treeneissä. Ja hyvällä tempolla sekä puhtaasti painatimmekin putkelle 13 asti, jossa minä ohjasin koiran niiiin nätisti putken väärään päähän ja HYL... :oP Voi sissus, että sitä on tunari! Video todistaa niiiin hyvin, kuinka käännän rintamasuunnan väärään päähän ja oikein painan koiran sinne. Plaah! No jatkettiin rata loppuun koiran riemuksi ja ilokseni lappuun oli merkitty hylystä huolimatta suoritusaika ja tuloksiin vertaaminen osoitti, että vauhti olisi taas riittänyt kärkeen kiellosta huolimatta. :o)

Hu-Pu 19.3. B-kisa t. Marja Lahikainen

Toinen rata oli sitten agilitya ja mukana kaikki kontaktit. Tälle radalle Neppu karkasi tosi törkeästi ja sen takia kääntö hypyltä kaksi valui turhan pitkäksi. Puomilla nätti kontakti ja siitä hallitusti putkeen, vaikka hyppy 6 oli hiukan tyrkyllä. Sitä suoritettaessa rima kilahti niin, että luulin sen pudonneen. Lisäksi keinu oli jälleen tosi liukas, mutta tällä kerralla Nee löi vielä takajaloillaan estettä. Hypylle 8 pakkovalssi ja lähetys putkeen jolloin ennätin tyrkkäämään kepeille. Muurilta vastakkaisella veto hypylle ja taas lähetys putkeen, josta tooosi ennakoivalla valssilla A-esteelle, jonka perään vastaanottovalssi ja lähetys hypylle 16 ja vetämällä hypyn kautta putkeen. Viimeiselle esteelle käänsin sylkkärillä, koska olin sen verran takana, että en uskaltanut lähteä enää persjättöön. Vauhti oli koko matkan oikein mainio ja meno tuntui hyvälle. Maalissa sitten kuulin, että teimme puhtaan radan!!! Jihaaa!! Hetki sitten jännättiin, että mihin aika riitti ja riittihän se eli 0-voitto 21 koirakon luokassa, SERT ja menolippu 3-luokkaan!! Woi Wau!! Video radasta täällä.

Olipas mukavata saada vuoden tavoite täytettyä jo näin hyvissä ajoin eli syksyllä kisataan sitten piirinmestiksissä. Seuraavaksi tavoitteeksi asetetaan nyt se ensimmäinen nolla 3-luokassa ja katsotaan mihin sellaisella meidän rahkeet riittää. Perusnopeushan tuolla suharilla on sitä luokkaa, että jos nolla napsahtaa ilman isompia tupelluksia, niin kyllä sillä aika korkella ollaan... ;o)