Tiistain hakuilut ja jälleen rivakat treenit, ettei pääse pimeys yllättämään. Tämä iltojen pimentyminen kostautui nyt meillä sillä, että en ennättänyt käyttää Qiiraa ensin lenkillä. Olin töistä kotona vasta hiukan neljän jälkeen ja kun hakutreenit alkoi jo viideltä, niin eipä siinä paljon muuta ennätänyt kuin nakata lauma ulos tarpeilleen, pakata namit ym. tarpeet mukaan, koira autoon ja menoksi. Tämä näkyy sitten ekalla pistolla, joka mentiin "olen villi ja vapaa" -menttaliteetillä! *huoh* =o)

Qiiralle siis ihan helpot haut eli ukot - kaksi molemmin puolin siirtyvinä - suht lähellä keskilinjaa ja nyt keskityttiin haukkuihin. Eka pisto vasemalle sinkosi siis suoraan ja kaaauas sivurajalle "auringon laskuun" ja sieltä sitten kaaaaukaa kaartaen - juu, ei tehonnut kutsut - oikealle, josta tuuli toi hajun ukosta ja sinne meni! *huoh* Annalle muutama haukku irtosi ja menin sieltä hakemaan. Uudelleen lähetys vasemalle Salmelle pienellä haamulla, jotta varmasti bongaa ukon ja siellä sitten irtosi niin komeat haukut! Wow! Kesti haukkuen, vaikka menin hakemaan ja pääsin oikein kehumaan pikkulikkaa. Kolmas lähetys oikealle paikkaa vaihtaneelle Annalle ja nyt löytyi ukkokin hienosti. Pienen "houkuttelun" jälkeen tuli muutama haukku ja menin taas hakemaan pois, niin ei sinkoile oman mielensä mukaan minne sattuu. Viimeinen vielä Salmelle vasemmalle ilman haamuja, hyvin löytyi ja jälleen tosi hienot haukut!

Mietittiin sitten, että miksi Annalle haukkuminen oli niin "vaikeaa", kun taas Salmella haukkuu suorastaan hienosti. Todettiin, että Anna piti namipurkkia maassa ja kehui ensin Qiiraa sen tullessa paikalle. Qiira tavoitteli purkkia kuopien maasta ja kun ei saanut, niin meinasi jopa lähteä pois! Salme puolestaan piti purkkia sylissään ja ei sen kummemmin kehunut, vaan hiukan "härnäsi" purkilla, josta sitten välillä sai namia palkaksi. Tästä päättelimme, että purkin pitää olla ukolla sylissä ja kehuja vasta, kun haukku alkaa irtoamaan ja sehän irtoaa, kun Qiira "vaatii" palkkaa. Qiira on kuitenkin sen verran "kaino", ettei se ala kaapimaan sylissä olevaa namipurkkia, vaan menee sievästi makuulle ja haukkuu siinä. :o) Mutta kokonaisuutena siis näyttää tuo ilmaisun aloittelu nyt hyvälle, kun ajatellaan, että tämä oli vasta toinen kerta, kun haukku lisättiin metsään. Hieno Qopsu!