Illat pimenee koko ajan aikaisemmin ja aikaisemmin. Niinpä nämä alkaa pian olla viimeisiä viikolla olevia hakutreenejä, katsotaan sitten, miten päästään vielä viikonloppuisin treenamaan. Tänään aloitettiin jo ennen klo 17 eli kiirettä pukkaa ennättää treenipaikalle töistä päästyä. Onneksi on liukuva työaika, niin silloin tällöin voi "livistää" hiukka aikaisemmin. ;o)

Qiiralle otettiin jälleen pelkät ilmaisutreenit eli kaksi siirtyvää ukkoa ja haukkuja molemmille. Otettiin ukoille vielä haamutkin, jotta varmasti löytää heti ja ei mene ensin juoksenteluksi. Eka lähetys vasemalle Tiinalle, jossa haukkua paukutti tosi hienosti! Seuraava oikealle Hennalle, jossa myös irtosi ääntä, mutta ei ihan niin hyvin kuin Tiinalle. Molemmista kävin siis hakemassa ja kytkin välillä hihnaan, niin toisen puolen ukko ennättää siirtyä alueella eteenpäin ja Qopsu ei pääse sinkoamaan välillä "villi ja vapaa" -tyylillään. ;o) Sitten uudelleen vasemalle Tiinalle ja oikealle Hennalle edelleen haamujen avulla. Jälleen irtosi hyvin haukut - tosin Tiinalle taas paremmin.

Pikainen analyysi, miksi Tiinalle haukut sujui paremmin kuin Hennalle. Ja jep! Ero maalimiesten toiminnassa oli siinä, että Tiina pysyi ihan paikallaan makuulla ja Henna puolestaan nousi istumaan ja siinä kannusti Qiiraa haukkumaan. Eli vaikuttaa siltä, että Qoponen haukkuu hyvin, kun maalimies ei tee juurikaan mitään. Ja näinhän sen pitääkin mennä! Lisäksi Qiira haukkui ihan hyvin, vaikka kävelin paikalle. Hienoa hienoa! Ajattelin alunperin, että ilmaisun harjoittelu aloitetaan ja tehdään kuntoon talven aikana, mutta taidetaankin selvitä vaan ihan loppuhionnalla... :o) Great! Sen verran tässä loppusyksylle pitäisi vielä ryhdistäytyä, että otettaisiin muutamat esineruututreenit alle muhimaan ensi kesää varten. Ja talvella sitten projektiksi tottis BH ja koekuntoon. Jaiks!

Ai niin! Myös Hilippa oli mukana ja pääsi lopuksi hakemaan Tiinan pöpeliköstä. Tiina lähti keräämään merkkejä pois ja paineli samalla takanurkkaan ryteikköön piiloon. Hain Hipun autosta ja päästin sen menemään "ukkoa" hakemaan ja lähdin samalla itse keräämään myös alueen merkkejä pois. Siellä pikkurouva paineli menemään ja kovasti etsi tuulettomassa ilmassa. Annoin touhuta kaikessa rauhassa ja kohta pamahti pusikosta haukku ja olipas komea ilmaisu!! Kyllä paukutti Hilippa sellaisella apinan raivolla, että huh huh! Kai mummo ajatteli näyttää kakaralle mallia, että lähtee sitä äippäkoirastakin ääntä. Liekkö ikinä kokeessa haukkunut noin kovaa... ;oP