Taas on lipsahtanut kuukausi aikaa edellisestä paimennuskerrasta! Suuntasin siis heti aamusta kohden Tuposta. Tällä kerralla Cärryn peräloossissa mukana matkasivat Qiira ja Prii. :o) Pikku-Priiviö lähti ekan kerran katsomaan lampaita. Paikalla olikin vähemmän koiria kuin alunperin oli tarkoitus, joten aika nopsaan tahtiin sai koirat treenata. Prii pääsi ensin tarhaan ja vaavia meinasi pikkuisen hirvittää moiset otukset. Kovasti se oli lampaista kiinnostunut, mutta vielä näin ensimmäisellä kerralla rohkeus ei riittänyt lähemmän tuttavuuden tekemiseen. Niinpä se saikin olla tarhassa seuraamassa muiden treeniä ja päätinkin heti, että se saa ítse ratkaista tämän asian ajan kanssa. Katsotaan jatkossa, miten se alkaa etenemään. :o)

Ilokseni Qiira oli tälla kerralla paljon parempi kuin viimeksi eli nyt kakat ei kiinnostaneet ihan niin paljoa. :oP Toisessa sessiossa se ei tainnut niitä juurikaan noteerata. Mutta arg! MINÄ olin taas aivan surkea. :o( En osannut ohjata koiraa taas ollenkaan. Voi kökkö minua, kun nyt minusta on Qiiralle taas enemmän haittaa kuin hyötyä... Ja tällä kerralla Qiira ei sitten suostunut lähtemään Minna mukaan eli itse piti sekoilla. Pitäisi kyllä päästä useammin treenamaan, niin saattais itsekin alkaa älyämään jotain. Mutta kaikkineen treeni antoi taas uutta uskoa tuohon koissuun. Napsin muiden treeneistä valokuvia ja ne löytyvät täältä. Lopussa olevat Qiiran kuvat ovat Miian napsimia - kiitos miljoonasti niistä!

Qiira menossa hakemaan lampaat. Hiukka ahas kaari, kun tulee seinä vastaan... ;oP

Qiira vie lampaita. Kuva (c) Miia Mustonen

Paimennustreenien jälkeen ajeltiin ABC:lle kaffelle ja sieltä suuntasimme Miian kanssa Haukkikselle lenkittämään koirat. Hyvin meni samassa laumassa viisi narttua, tosin Qiiralla ja Priillä oli "omaa" kivaa keskenään painiessa. Matkalla Qiira onnistui myös pelästyttämään akan kuoliaaksi, kun se ajatteli ylittää ison puron jäätä pitkin sillan sijasta. Jääpä ei kestänytkään ja Qoponen pulahti takapäästään kylmään veteen!! Onneksi pääsi itse pois ja pienen säikähdyksen jälkeen oli taas oma itsensä ja jatkoi rallia kavereiden kanssa. Autolle tosin hipsittiin suorinta tietä, ettei kylmety, mutta onneksi suojaavaa pohjavillaan oli niin paljon, ettei tainnut vesi ihoon asti edes päästä.

Haukkikselta jatkoimme sitten matkaa vielä Haukiputaalle eli menimme Qiiran kanssa kolmeksi tunniksi Aaltosen Mikon agikoulutukseen. Saimme paikan naapurikaupunkimme seuralaisten mukana, kun heillä oli vapautunut paikkoja juoksun takia. Kiitos siis kovasti Sawon Tassuille! =o) Haukiputaalta Prii pääsi jo aikaisemmin Mallan kyydillä kotiin, niin sen ei tarvinnut odotella tuota treeniaikaa autossa.

Eka ratapätkä meillä meni Qiiran kanssa ihan plörinäksi! =oD Koira sinkoili ihan minne sattuu ja mm. ihaili välillä itseään seinällä olevista peileistä... Mikon ilme oli jo näkemisen arvoinen. Sitten pikku puhuttelu neidille ja uudelleen ja johan alkoi lyyti kirjoittamaan! Hienosti Q meni ja Mikkokin tuumasi: "Osaattehan te, vaikka ensin näytti hieman toiselta..." "Juu, Qopsu TAJUSI, että nyt ollaan agitreeneissä!" =oD Muut treenipätkät meillä napsuikin sitten tosi hienosti ja vain viimeisellä hiottiin enemmän paria kuviota. Tämä olikin meille hyvä, koska Qiira alkoi olla jo aika väsynyt pitkästä päivästä. :o) Mutta toki me opittiin uuttakin ja saatiin Mikolta uusia ideoita. Pohdittiin mm. Q:n kontakteja ja muutamissa ohjauskuvioissa mun silmät aukesi ja tajusin, miksi ne tökkii. Ja mikä isoin onnistuminen: täsmätreenin jälkeen Qiira istui lähdöt kuin tatti paikallaan! =oDD Kiitokset vielä Mikolle tosi antoisasta kolmetuntisesta!

Kotiin hurautin sitten oikoen jäätien kautta ja kylläpäs minulla oli väsynyt pikkukoira! Koko matkan aikana takaloossista ei kuulunut pihaustakaan ja kotona ruokakupin tyhjennyksen jälkeen Qiira paineli suoraan omalle soffalle nukkumaan. :o) Kaikkineen tosi kiva päivä!