Pakkanen oli koko päivän aika kireänä, mutta iloksemme puhelimeen napsahti viesti, että Kylmän maneesilla lämpötila on pakkasrajan sisällä. Niinpä pääsimme vuoden ensimmäisiin RumaRakin järkkäämiin Lauantai-Ralleihin! Treenien idea on se, että sähköpostiin tulee etukäteen piirros täyspitkästä radasta ja treenaamassa on 5 koiraa 1,5 tunnin aikana. Radassa on sitten kaksi vaihtoehtoa, joita mennä. Tosi hauska ja ennenkaikkea antoisa idea! Treenistä saa tosi paljon irti, sillä kuviot on jo valmiiksi päässä ja pääsee suoraan harkkaamaan ja aikaakin on koirakohtaisesti juuri passelisti. Ja kun maneesilla on lämmin toimistotila, niin pakkasellakin tarkenee.

Qiiraa en vielä uskaltanut ottaa mukaan, mutta onneksi löytyy eräs aina valmiina oleva innokas treenikaveri - koukkasin siis Neepi-Anteron mukaan! ;o) Sen verran kylmä kuitenkin oli, että pidimme rimat alempana, joten Hurja-Hertalla vauhtia piisasi. Aloitimme vaikemmalla ratakuviolla, josta alla kuva julkaistuna ihan Rumiksen luvalla. ;o)

Tässä panostimme pujon aloituksen lisäksi Neen kanssa siihen, että saimme menemään hypyt 2, 3 ja 4 mahdollisimman pienillä kurveilla. Parhaiten meni niin, että poimin Neen vastakkaiseen käteen hypyltä kaksi ja tiukalla "Nee, Nee"-käskytyksellä edessä kolmoselle ja heti nenusta väliin neloselle. Hypylle kuusi meni hienosti "takaa"-käskyllä ja näin pääsin hyvin kipittämään hypyn 8 ohjaukseen, johon irtosi jälleen tosi hyvin pelkällä "takaa"-käskyllä. Muuri on Nepulle vaikea este. Tuossakin jos yritin valssailla, niin johan kolisi. Mutta kun otinkin ihan vaan peruuttaen muurille ja siitä oikeaan käteen, niin puhtaasti meni yli! Nepulle muurin ohjaus on tehtävä siis joko tosi hyvissä ajoin etukäteen tai vasta sen jälkeen, kun se on ylitetty.

Puomilta A:lle asti ei ongelmia, kontakti ok. Kerran karkasi A:lta, jonka jälkeen taas keskusteltiin "seis"-sanan tarkoituksesta. Tämän jälkeen ei ongelmia. ;o) Tuo minun "keskustelu" tarkoittaa siis sitä, että otan erittäin halveksivan sävyn ja kirjaimellisesti haukun koissun pystyyn ääntä korottamatta. Puhuttelun ajan Neppu istuu korvat luimussa "joo, joo"-ilme naamalla ja jo seuraavalla kerralla jarrut löytyy eli pelkkä pajatus aiheesta riittää. :o) Hypyn 19 jälkeen puolivalssilla seuraavalle ja kipitystä kohden pujottelua. Hypyn 21 jälkeen kiinni vastakkaiseen käteen, vippaus ja itse pysähdys. Wow, se osaa!! =oDD Eli kun vaan maltoin pysyä ihan paikallaan, niin sievästi haki pujon. Jos ahnehdin yhtään liikettä, niin sitten meni ohi. Pujon jälkeen viimeiselle hypylle vippasin taas jääden itse toiselle puolelle ja menihän se. Ei ehkä ihan tyylipuhtaasti, mutta meni. ;o)

Toinen pätkä oli sitten helpompi eli tarkoituksella haettiin loppuun fiilistelyä. ;o) Alun otin "laiskasti" eli seisoin itse hyppyjen yksi ja kaksi välissä, josta lähetys kakkoselle, kolmonen vastaan ja sylistä neloselle, lähetys muurille ja hypyn kautta puomille. Itse oikaisin suoraan hypyn kaksi ja pujon välistä puomille. Putkesta kuuuurvasi kamalasti käskytyksestä huolimatta, mutta sitten tajusin mennä hakemaan lähempää putkea. Jatkossakaan ei tällä tyylillä ongelmaa, sillä irtosi hienosti putkelle 13 asti. Hypyt 17 ja 18 lähes vastaanottamalla ja tiukka nappaus viimeiselle hypylle. Wohoo!! Ihanaa hurruuttelua ja Nee nautti, kun sai vaan baanata. Vauhdista huolimatta hienot kontaktit.

Mutta näin! :o) Kyllä Neppusen kanssa on kiva mennä. On se vaan aika hieno peli! ;o) Lauantai-Ralleja on varattu lisää ja ensi kerralla parin viikon päästä mukaan pääsee myös Qirppu. Hitsin pimpulat, että tuo liti-läti on kivaa ja kyllä Neppunen taidetaan tälle vuodelle sinne 3-luokkaan kammeta vaikka väkisin. On se vaan jännä, miten jotkut lajit koukuttaa... 8o)