Aamu valkeni niin sateisena ja ikävänä, että emme viitsineet ottaa "riskiä" ja lähteä patikoimaan kauemmaksi. Joten siirrettään suunnitelmia ja katsotaan tilannetta uusiksi viikon kuluttua. Makkaran käristely notskilla on kuitenkin huomattavasti mukavampaa poutakelillä kuin vesisateessa. :o)

Kulutettiin sitten päivää muuten ulkohommissa ja aloiteltiin tonttimme koivikon raivausta. Tonttimmehan on kaikkiaan hehtaarin suuruinen ja kasvaa koivumetsää. Tuossa koivikossa on se "huono" puoli, että muutaman vuoden välein juurelta alkaa kohoamaan uudellen vesakkoa eli pajua ja koivua ym. lehtipuuta. Yllättävän nopeasti ne sitten kasvavat ja maisema alkaa muuttumaan kovin vesakkoiseksi ja tukkoiseksi. Raivaamalla tuo aluskasvusto pois saadaan tontista huomattavasti avaramman näköinen ja samalla pihaamme pääsee paremmin tuuli. Tuosta tuulesta on taas se hyöty, että pikkuöttiäisiä ei kesäisin ole ihan niin paljoa. :oP

Samalla sitten käärittiin koira-aitaus rullalle ja pois. Juu'uh! =oD Joutihan tuo pois, kun ei sillä ole käyttöä. Aikoinaan reilut viisi vuotta sitten levitimme 75 metriä aitaa tuonne koivikkoon puihin kiinnittäen koirien väliaikaiseksi tarhaksi, kunnes rakennushommat olisi ohi. Tarkoitus oli sitten rakentaa talon päätyyn pysyvä tarha ihan kunnon tolpilla ja porteilla ym. Noh, ei ne koirat siellä metsässä viihtyneet ja kun ovat tuossa pihassa pysyneet ilman aitaakin, niin sitten se verkko vaan jäi tuonne metsään... ;oP Kerättiin se nyt viimeinkin sieltä pois siisteiksi rulliksi säilytettäväksi. Mietittiin, että pitäisikö myydä koko aita, mutta jos kuitenkin vielä joskus rakennetaan se kunnon tarha? Oishan siitä se hyöty, ettei tarvitsisi välillä käydä kurkkaamassa, että kaikki ovat tallessa....

Lisään tähän vielä piristykseksi yhden kuvan, jonka sain tänään Tarjalta. Kiitos! Eli sisko ja sen veli!

Qiira ja Rape 5kk.